sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Raspauksia ja hierontaa

Olikin pieni tauko bloggaamisessa. Päivät menevät tallilla ja illat tytön kanssa kotosalla, eikä enää klo 20 jälkeen jaksa tietokonetta avata. Nyt makaan sängyn pohjalla vatsataudissa... Tämä pilasi kyllä koko viikonlopun, tänään piti olla minulla ja Tutilla Jari Sneckin estevalmennus mutta enpä sinne pystynyt menemään. Aamulla kyllä kävin hevoset ruokkimassa ja heittämässä ulos, sitten pitikin jo todeta, ettei eilisen päivän sairastelu riittänyt vaan täytyi jatkaa vielä toisellakin päivällä. Ihan tyhmää... Mutta jospa se tästä, nyt ainakin alkaa jo ruokakin maistua (tai ruoka ja ruoka, muroja ja hedelmiä).

Lattella ja Firellä oli raspaus keskiviikkona. Kummallakin oli jo raspauksen aika - Firellä oli piikkejä reippaasti ja lisäksi takakoukut, Lattella etukoukut. Firen kanssa vielä pähkäilen kuolain- ja turpisvalintaa, sen suu on todella rauhaton (ihan jo kuolaimen suuhun laittamisesta asti) johtuen varmasti sen todella, todella matalasta ja suorasta kitalaesta. Vision sylinterikuolainta haluaisin sille kokeilla ja toivottavasti tiistaina sellaisen saan testiin (ja jos on hyvä niin omaksi asti). Mietin myös turpahihnan vaihtamista remonttiturpahihnaan, johtuen sen ahtaasta suusta.



Sama kaksikko myös hierottiin ja sekin tuli täysin tarpeeseen. Lattella oli kaulassa kaksikin lukkoa eri puolilla kaulaa, kuten arvelinkin. Se olikin niin todella jäykkä kaulastaan. Firellä oli kipukohtia niskassa (se nakkelee niskojaa tarhassa ja karsinassa, syytä ei tiedetä, opittu tapa?) ja selässä. Satula joutuu nyt tarkastelun alle, tiedossa on kyllä, että se täytyy topata uudestaan joten sitä kiiruhdetaan. Muuten olen varma, että kunhan hevosen saa suustaan rauhallisemmaksi, tulemaan kunnolla tuntumalle ja tekemään töitä sitä kautta myös selän läpi, helpottaa myös nämä lihaksistolla oireilut. Niin ja se satulan toppaus tietenkin.

Latten klippasin. Päätös oli lopulta ihan oikea, koska sen kanssa taistellaan nyt sitten kurarupea vastaan ja se on helpompi näin, kun rupiin pääsee oikeasti käsiksi eikä se ole 3cm karvan takana.

Bono ja Leija ovat tehneet töitä tämän loppuviikon ohjasajaen. Ensi viikolla jatkamme treenejä ratsain. Pidän tärkeänä tätä ohjasajoa juuri näiden ponien kohdalla, joille ohjastuntuma on vielä vähän vieras asia ja jotka vasta harjoittelevat tasapainon löytymistä. Tarjoan niille sekä tuntuman että uudenlaisen tasapainon ohjasajamalla ja sieltä se siirtyy helpommin myös ratsastukseen.

Meillä on muuten ihana "poikamieslauma" nyt! Laitettiin riiviöt eli Bono ja Leija kahden vähän isomman (= vanhemman) riiviön kanssa. Voi että, kyllä oli kaikilla hauskaa ja on edelleen joka aamu, kun ne vie ulos!











2 kommenttia:

  1. Mun hevosen niska menee syystä tai toisesta helposti jumiin, melko ylhäältä läheltä korvia. Itse epäilen sen nuoruudessa sattuneen jotain, mutta mene ja tiedä. Se nakkeli niskojaan paljon etenkin ratsastaessa, saattaa se joskus sitä tavan vuoksi tehdä tarhassa tai juoksuttaessa, mutta ei enää kovin paljon. Meillä säännöllinen hieronta ja lämpimänä pito loputtoman jumppaamisen kera on auttanut. Heti tietää niskan olevan taas jumissa, jos nakkelu alkaa. Jospa teilläkin lähtisi nyt parempaan suuntaan?

    VastaaPoista
  2. Ompa kiva katsella näin kauniita hevosia ja poneja. Ihania värejä ja niin hyvinvoivan ja iloisen näköisiä :)

    VastaaPoista