Tänään oli Emmin ja Luckyn lihashuoltopäivä.
Edellisessä postauksessa kerroinkin omista huolistani. Selkä kauttaaltaan, mutta etenkin niska-hartiaseutu on ollut todella ongelmallinen jo hetken aikaa. Siinä ihanan pehmeässä nojatuolissa istuessani (oma pyyntöni oli tehdä hoito istualtaan, kun se kerran mahdollista oli) Minna Krans laittoi neulat käsiini, päähäni ja viimein hartioihin. Kävikin sitten niin, että pian neulojen laittamisen jälkeen pökräsin siihen paikkaan. Vartti siinä meni, että ihan kunnolla virkosi vaikka tajuissaan olin siis koko ajan, oli sellainen "humahduspyörtyminen" eli varsinaista tajunnanmenetystä ei ollut - ehkä sekunneissa laskettava maksimissaan? Noh, loppuhoidon nojailin syliini aseteltuihin paksuihin tyynyihin ja olo oli kaikin puolin tokkurainen, mutta täytyypä sanoa, että pitipähän ainakin rentoutua! Ei oikein muutakaan voinut... Nyt muutaman tunnin jälkeen olo on normaali, ei ole kipuja missään. Hartiat ovat paineltaessa edelleen kipeät, mutta voihan olla, että huomenna vasta näkee varsinaisen tuloksen. Eikä yhdestä kerrasta välttämättä ole (tai tuskin on!) mitään merkittävää helpotusta, kun on näin jumissa kuin minä...
Minnan kanssa näitä akupunktiohoitoja jatketaan ja Minna lupasi tulla myös korjaamaan istuntani kuntoon. Tiedän jo itse, Minnallekin sen sanoin ja hän hyväksyvästi nyökytteli, että lantion seutu on aivan jökissä. Sieltä lähtee varmasti kaikki selkäongelmat, jotka tulevat usein ratsastuksen aikana ja etenkin jos ratsastaa useamman hevosen kuten eilen. Olen huomannut itsessäni monta sellaista vikaa ratsastaessa joita ei ole ollut kauaa, joten ne toivottavasti ovat helposti korjattavissakin. Esimerkiksi varpaani kääntyvät nykyään aika rajusti ulospäin (tämänkin pistän kyllä tuon lantion jumien syyksi) ja ryhti on vaikeaa pitää hyvänä. Jospa se tästä, hoidetaan nyt viimein nämä ongelmat.
Luckyllä oli sitten hierontaa. Ja tarpeeseenhan se tuli. Niska oli molemmin puolin arka. Kaularanka oli molemmin puolin, mutta selvästi enemmän vasemmalta ja vähemmän siis oikealta. Luckyllä on lavan yläpuolella molemmin puolin sellaiset "mötikät" joita rasvaksi epäiltiin, mutta joka siis on jokin vanha vamma ja siellä on lihassäikeet revenneet ja siitä jäänyt patit. Itse epäilisin, että syynä Luckyn ympärimeno vuosi takaperin laitumella (oli kuulemma aika rajunnäköinen ja meni ihan ympäri asti). Sään kohdalla oli arka paikka oikealla puolella, olisiko edelleen siitä liian kapeasta wintecistä jota kokeilimme ja jonka heti ratsastuksen aikana hylkäsin. Eilinen satula nimittäin oli kyllä niin nappisopiva nimenomaan edestä. Mutta takaa se nähtävästi ei ollutkaan, istuinpatjojen kohdalla oli arkuutta molemmin puolin joten taisi olla sitten se 16" kuitenkin liian pitkä. Lautasten päällä molemmin puolin kipeät paikat, fysioterapeutti epäili tähän syyksi kesän astumisia - Luckyn tammat olivat Luckya isompia ja poni astui laitumella jolla astumiskertoja voi tulla jopa kymmeniä...
Luultavasti etujalkojen liikerata ja tuntuman vastustelu johtuu täysin noista kaulan alueen jumeista. Ne täytyisi siis nyt saada hoidettua pois, jotta pääsemme myös tästä noidankehästä ulos. Jos siis kaula on noin jumissa, ei erilaisten muotojen hakeminen voi olla helppoa ja niistä Lucky vastustelee -> jumittuu entisestään.
Hoidot siis jatkuvat edelleen! Luckyn liikutus jatkuu samanlaisena, mutta toki näihin ongelmiin kiinnitetään huomiota. Satulaa ei nyt edelleenkään ole, joten maasta käsin tapahtuu liikutus siihen asti, että sellainen löydetään. Juoksutukseen otan fysioterapeutin ohjeiden mukaan sivuohjan sisäpuolelle, ohjaamaan ponia taipumaan oikeaan suuntaan.
lauantai 26. lokakuuta 2013
Ratsastajan selkävaivat ja hevosia: Lucky, Nita, Väinö
KIRJOITETTU EILEN, 25.10.2013!
Olen ollut jo jonkin aikaa erittäin kipeä niska-/hartia-seudulta tai oikeastaan ylipäätään selän puolelta ja se on alkanut vaikeuttaa nyt ratsastustakin. Yhden hevosen vielä ratsastaa, toisen loppuvaiheilla alkaa sattua ensin alaselkään, sitten ristiselkään ja kolmannen kohdalla hartiat ja niska jumiutuvat ihan täysin. Niin kävi tänäänkin... Pahoittelut kuvissakin havaittavista istuntavirheistä. Tätä nyt lähdetään korjaamaan fysioterapeutin kanssa sekä hieronnoilla ja akupunktioilla, mutta katsomme myös ihan "kädestä pitäen" tuota lantion asentoa kuntoon, koska siitä lähtöisin on nyt selvästi kaikki muut probleemat.
Ensimmäisenä oli Nita. Nitan kanssa keskitytään koko ajan suoruuteen ja ryhtiin. Se pyrkii valumaan mahdollisimman pitkäksi ja vetämään ratsastajalta ohjat kädestä. Suomeksi sanottuna se painaa aivan järkyttävästi ohjalle. Pyrin aina aktivoimaan sen polkemaan kunnolla takaa eteen tekemällä esimerkiksi väistöjä, avoja, sulkuja, sellaisia liikkeitä missä se ei voi lähteä painamaan hurjaa kyytiä eteenpäin kuten se mielellään haluaisi tehdä. Nuo liikkeet vaativat siltä itseltäänkin keskittymistä, vähän ajatusta siihen minkä jalan milloinkin ja mihinkin laittaa. Laukannostoissa löydetty ryhti katoaa helposti ja vaikka itse laukkaaminen on Nitalle helppoa, nostot eivät ole laadukkaita vaan se ryysii jokaiseen nostoon. Toistan sillä noston aina niin kauan, kunnes se malttaa mielensä ja pysyy ohjan ja pohkeen välissä. Tähän on auttanut jo aiemmin mainitsemani väistöt, avot ja sulut - eli esimerkiksi pitkäsivu avotaivutusta ravissa ja laukannosto kulmassa.
Seuraavana oli Lucky-poni. Tykkään tästä ponista kyllä aivan hirmusti! Satulaa meillä ei vieläkään ole, tänään oli testissä Kiefferin penkki ja se tuntui kyllä oikein hyvältä. Aion kokeilla kyseistä satulaa vielä kerran ennen mahdollisen "ostokannustuksen" esittämistä ponin omistajalle, mutta so far so good!
Lucky on suustaan edelleen kovin outo, ei siis hyväksy tuntumaa juuri ollenkaan ja kun hyväksyy, niin vain hyvin pieniä hetkiä kerrallaan ja pienetkin muutokset tuntumassa tai esimerkiksi omissa käsieni asennoissa saavat sen vastustelemaan kuolainta. Nyt onneksi taisi löytyä jo syy: ponin raspauksesta on jo sen verran reilusti aikaa, että se on heti seuraavien raspattavien listalla.
Luckyn kanssa suurin probleema on se, että poni liikkuu kokoajan kuin käsijarru päällä. Ei varsinaisesti haluttomasti, mutta jotenkin tahmeasti kuitenkin. Etenkin käynnissä ja laukassa tämä tulee ilmi sekä ilman ratsastajaa (irtona tai kahdella ohjalla juoksuttaen pyörössä) että ratsastajan kanssa, joten esimerkiksi satulaa en voisi nyt lähteä syyttämään tästä. Epäilen itse ponin lapojen olevan niin jumissa, että siitä johtuu suuri osa tästä tahmeudesta - etenkin käynnissä näkee ja tuntuu, että sen liikerata etujaloilla on kovin lyhyt. Ravissakin saa hakemalla hakea sitä hyvää liikettä ja tänään sitä tuli kyllä joitakin kierroksia, mutta aikamoisen hakemisen takana se liike oli. Ponille on toivottavasti pian tulossa hieroja, toivon, että siitä on apua.
Lucky pääsi tänään pesulle! Poni käyttäytyi oikein mallikkaasti ja pääsi heti pesun jälkeen loimen kanssa pihalle, koska ulkolämpötila oli täsmälleen sama kuin tallissa sisälläkin ja ulkona oli tyyntä. Se olikin oikein tyytyväisen oloinen tähän.
Väinö-poni on blogissa ennestään tuntematon, olen sillä kertaalleen aiemmin ratsastanut. Väinö on kovin mahakas, vasta 6v poniruuna joka on varsin kiva ja reipas tapaus. Yllättävänkin reipas, kun katsoo Väinön elintasovatsaa. Väinö osaa suhteellisen paljon ratsastuksellisesti, kunhan sen saa motivoitua esittämään ne kaikki mahdolliset temput. Sen bravuurit ovat mielestäni etu- ja takaosakäännökset jotka se suorittaa kovin tosissaan ja tärkeänä... ;)
Väinöllä on tarkkaa se, ettei anna paketin levitä esimerkiksi nostoissa. Se tykkäisi kans painaa ohjalle ja mieluiten painella menemään löysällä ohjalla, mutta suostuu kyllä kunnon työntekoonkin ja itseasiassa työn makuun päästyään vaikuttaisi tekevän sitä ihan mielelläänkin. Mutta nostoihin palatakseni. Laukannostot täytyy Väinöllä valmistella todella huolella. Se siis katoaa helposti pois ohjan ja pohkeen välistä ja paitsi että nosto epäonnistuu, myös laukka on alkuunsa todella laadutonta. Kun taas Väinön saa nostamaan laukan napakasti ja niissä raameissa mitkä sille ratsastaja on antanut, on laukkakin laadukasta ja pyörivää.
Väinön kanssa olisi tarkoitus saada mahaa pois, kasvattaa kuntoa ja viedä Väinön kanssa hänen omistajansa koulukentille...! Me Väinön kanssa toimimme valmentajina. :)
Vielä ennen kotiin lähtöä vaihdoin Luckylle kuivan loimen päälle.
Huomenna olisi tulossa helpotusta omiin selkävaivoihini, toivottavasti. Meidän fysioterapeutti Minna Krans joka hoitaa sekä eläimiä, että ihmisiä, lupasi antaa akupunktiohoitoa selkääni ja hartioihini. Tulee olemaan ensimmäinen kerta akupunktion suhteen ja vähän epäileväinen olen, mutta eipä tuo selkä tällä hetkellä hierontaakaan siedä, sen verran arka on... Etenkin Väinöllä ratsastuksen jälkeen liikkuminen oli aika tuskaa. Se on todella leveä, minulla jäykät lonkat ja Väinön satula ei ole mikään selkäystävällinen joten nämä yhdistettynä huonoon selkääni on tulos se, että pienetkin väärät liikkeet vihlasevat kipeästi... Toivottavasti huominen toisi jo edes pientä helpotusta!
Olen ollut jo jonkin aikaa erittäin kipeä niska-/hartia-seudulta tai oikeastaan ylipäätään selän puolelta ja se on alkanut vaikeuttaa nyt ratsastustakin. Yhden hevosen vielä ratsastaa, toisen loppuvaiheilla alkaa sattua ensin alaselkään, sitten ristiselkään ja kolmannen kohdalla hartiat ja niska jumiutuvat ihan täysin. Niin kävi tänäänkin... Pahoittelut kuvissakin havaittavista istuntavirheistä. Tätä nyt lähdetään korjaamaan fysioterapeutin kanssa sekä hieronnoilla ja akupunktioilla, mutta katsomme myös ihan "kädestä pitäen" tuota lantion asentoa kuntoon, koska siitä lähtöisin on nyt selvästi kaikki muut probleemat.
Ensimmäisenä oli Nita. Nitan kanssa keskitytään koko ajan suoruuteen ja ryhtiin. Se pyrkii valumaan mahdollisimman pitkäksi ja vetämään ratsastajalta ohjat kädestä. Suomeksi sanottuna se painaa aivan järkyttävästi ohjalle. Pyrin aina aktivoimaan sen polkemaan kunnolla takaa eteen tekemällä esimerkiksi väistöjä, avoja, sulkuja, sellaisia liikkeitä missä se ei voi lähteä painamaan hurjaa kyytiä eteenpäin kuten se mielellään haluaisi tehdä. Nuo liikkeet vaativat siltä itseltäänkin keskittymistä, vähän ajatusta siihen minkä jalan milloinkin ja mihinkin laittaa. Laukannostoissa löydetty ryhti katoaa helposti ja vaikka itse laukkaaminen on Nitalle helppoa, nostot eivät ole laadukkaita vaan se ryysii jokaiseen nostoon. Toistan sillä noston aina niin kauan, kunnes se malttaa mielensä ja pysyy ohjan ja pohkeen välissä. Tähän on auttanut jo aiemmin mainitsemani väistöt, avot ja sulut - eli esimerkiksi pitkäsivu avotaivutusta ravissa ja laukannosto kulmassa.
Seuraavana oli Lucky-poni. Tykkään tästä ponista kyllä aivan hirmusti! Satulaa meillä ei vieläkään ole, tänään oli testissä Kiefferin penkki ja se tuntui kyllä oikein hyvältä. Aion kokeilla kyseistä satulaa vielä kerran ennen mahdollisen "ostokannustuksen" esittämistä ponin omistajalle, mutta so far so good!
Lucky on suustaan edelleen kovin outo, ei siis hyväksy tuntumaa juuri ollenkaan ja kun hyväksyy, niin vain hyvin pieniä hetkiä kerrallaan ja pienetkin muutokset tuntumassa tai esimerkiksi omissa käsieni asennoissa saavat sen vastustelemaan kuolainta. Nyt onneksi taisi löytyä jo syy: ponin raspauksesta on jo sen verran reilusti aikaa, että se on heti seuraavien raspattavien listalla.
Luckyn kanssa suurin probleema on se, että poni liikkuu kokoajan kuin käsijarru päällä. Ei varsinaisesti haluttomasti, mutta jotenkin tahmeasti kuitenkin. Etenkin käynnissä ja laukassa tämä tulee ilmi sekä ilman ratsastajaa (irtona tai kahdella ohjalla juoksuttaen pyörössä) että ratsastajan kanssa, joten esimerkiksi satulaa en voisi nyt lähteä syyttämään tästä. Epäilen itse ponin lapojen olevan niin jumissa, että siitä johtuu suuri osa tästä tahmeudesta - etenkin käynnissä näkee ja tuntuu, että sen liikerata etujaloilla on kovin lyhyt. Ravissakin saa hakemalla hakea sitä hyvää liikettä ja tänään sitä tuli kyllä joitakin kierroksia, mutta aikamoisen hakemisen takana se liike oli. Ponille on toivottavasti pian tulossa hieroja, toivon, että siitä on apua.
Lucky pääsi tänään pesulle! Poni käyttäytyi oikein mallikkaasti ja pääsi heti pesun jälkeen loimen kanssa pihalle, koska ulkolämpötila oli täsmälleen sama kuin tallissa sisälläkin ja ulkona oli tyyntä. Se olikin oikein tyytyväisen oloinen tähän.
Väinö-poni on blogissa ennestään tuntematon, olen sillä kertaalleen aiemmin ratsastanut. Väinö on kovin mahakas, vasta 6v poniruuna joka on varsin kiva ja reipas tapaus. Yllättävänkin reipas, kun katsoo Väinön elintasovatsaa. Väinö osaa suhteellisen paljon ratsastuksellisesti, kunhan sen saa motivoitua esittämään ne kaikki mahdolliset temput. Sen bravuurit ovat mielestäni etu- ja takaosakäännökset jotka se suorittaa kovin tosissaan ja tärkeänä... ;)
Väinöllä on tarkkaa se, ettei anna paketin levitä esimerkiksi nostoissa. Se tykkäisi kans painaa ohjalle ja mieluiten painella menemään löysällä ohjalla, mutta suostuu kyllä kunnon työntekoonkin ja itseasiassa työn makuun päästyään vaikuttaisi tekevän sitä ihan mielelläänkin. Mutta nostoihin palatakseni. Laukannostot täytyy Väinöllä valmistella todella huolella. Se siis katoaa helposti pois ohjan ja pohkeen välistä ja paitsi että nosto epäonnistuu, myös laukka on alkuunsa todella laadutonta. Kun taas Väinön saa nostamaan laukan napakasti ja niissä raameissa mitkä sille ratsastaja on antanut, on laukkakin laadukasta ja pyörivää.
Väinön kanssa olisi tarkoitus saada mahaa pois, kasvattaa kuntoa ja viedä Väinön kanssa hänen omistajansa koulukentille...! Me Väinön kanssa toimimme valmentajina. :)
Vielä ennen kotiin lähtöä vaihdoin Luckylle kuivan loimen päälle.
Huomenna olisi tulossa helpotusta omiin selkävaivoihini, toivottavasti. Meidän fysioterapeutti Minna Krans joka hoitaa sekä eläimiä, että ihmisiä, lupasi antaa akupunktiohoitoa selkääni ja hartioihini. Tulee olemaan ensimmäinen kerta akupunktion suhteen ja vähän epäileväinen olen, mutta eipä tuo selkä tällä hetkellä hierontaakaan siedä, sen verran arka on... Etenkin Väinöllä ratsastuksen jälkeen liikkuminen oli aika tuskaa. Se on todella leveä, minulla jäykät lonkat ja Väinön satula ei ole mikään selkäystävällinen joten nämä yhdistettynä huonoon selkääni on tulos se, että pienetkin väärät liikkeet vihlasevat kipeästi... Toivottavasti huominen toisi jo edes pientä helpotusta!
maanantai 21. lokakuuta 2013
Myydään: ox-tamma s. 2012
Myydään toimeksiantona 2012 synt. ox-tamma, i. Abats LT, e. Vika LT, ei. Etor PL.
Kiltti, lempeä luonne, nopea oppimaan. Hienot liikkeet. Kaikki toimenpiteet sujuvat ongelmitta, myös lastaaminen ja kuljetus. Todella rohkea, pelottaviakin asioita kohdatessaan menee mielummin kohti niitä uteliaana katsomaan, kuin että pakenisi paikalta.
Hinta 3000e
Yhteydenotot emmi.lepola@gmail.com / 0451058268
Kiltti, lempeä luonne, nopea oppimaan. Hienot liikkeet. Kaikki toimenpiteet sujuvat ongelmitta, myös lastaaminen ja kuljetus. Todella rohkea, pelottaviakin asioita kohdatessaan menee mielummin kohti niitä uteliaana katsomaan, kuin että pakenisi paikalta.
Hinta 3000e
Yhteydenotot emmi.lepola@gmail.com / 0451058268
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
Syksyn arvonta
Edellisessä blogissani palkitsin ahkeria lukijoitani aina välillä tälläisillä arvonnoilla ja haluan sitä kyllä jatkaakin! Mielestäni se on mukava tapa saada pidettyä lukijat hereillä hiljaisempinakin aikoina ja jollakin tavalla kiittää siitä, että lukijat elävät mukana - joskus hiljaisemmin ja joskus äänekkäämmin. Tässä blogissa on aika hiljaista ollut lukijoiden osalta, mutta kyllä se tästä, eikös vain? Olisi mukavaa keskustella lukijoiden kanssa, vastailla kysymyksiin, keskustella erilaisista tyyleistä ja mielipiteistä ja siis ylipäätään olla vuorovaikutuksessa.
Otan täällä blogissa varmaankin tavaksi järjestellä arvontaa neljä kertaa vuodessa: nyt syksyllä, seuraavan kerran joskus talven aikana, keväällä ja kesällä. Mahdollisesti tähän tulee lisäksi jotain pientä, esim. jouluarvonta tms. mutta nämä neljä ns. "pääkisaa" on sitten hieman isompia, palkinnot parempia tms.
Palkinnoksi tähän arvontaan valikoitui sellainen tuote, joka löytyy jo omasta kaapista, edelleen lappujen kanssa ja pussissa, vain kerran pussista ulos otettu ja ihailtu - ei siis ole edes hevoselle sovitettu. Näille ei nyt ole mitään käyttöä tullut ja harkitsin niiden myyntiin laittamista, mutta tämä onkin ihan hyvä vaihtoehto! Ja veikkailen, että näille kyllä ottajia olisi... Eli siis:
Kyseessä on kauniit Caldenen koulusuojat kuvassa näkyvänä mustana, koko on full ja nämä menevät mielestäni aika monenlaiseen jalkaan.
- joustavaa ja pehmeää neopreeniä
- hyvin hengittävät
- muotoutuvat hyvin jalkaan
- tukeva tarrakiinnitys, easy-grip helpottamassa suojien avaamista
- pehmeä, pyöristetty reuna
Näitä löytyy minulta kaikkiin jalkoihin eli 4kpl mutta arvon nyt parin eli 2kpl, halutessaan arvonnan voittaja voi joko kokeilla rauhassa näitä suojia ja ostaa myöhemmin (mikäli kokee tarpeelliseksi) tai ostaa heti minulta edulliseen hintaan toisen parin... :)
Koska kyse on nyt ensimmäisestä arvonnasta ja lukijoita ei ole vielä kovinkaan runsaasti (huom. kaikki tulevatkin arvonnat tulevat olemaan avoimia vain lukijoille) niin osallistuminen on nyt todella helppoa.
Osallistu siis näin kommenttikenttään 31.10.2013 klo 24:00 mennessä :
1. arpa: oma nimesi ja sähköpostiosoitteesi (tärkeää jotta voin ottaa sinuun yhteyttä, mikäli arpaonni suosii)
2. arpa: linkitä blogini sinun blogiisi ja laita kommenttiisi linkki postaukseesi jossa näin teet
3. arpa: kerro kommenttisi blogistani, teksteistäni, jostakin ratsastettavasta hevosestani, minun ratsastuksestani, ihan mitä tahansa ikinä haluatkin kommentoida! Sana on vapaa!
Ja edelleen, kilpailu on avoin vain lukijoilleni - voit toki liittyä lukijaksi ja osallistua sitten.
Otan täällä blogissa varmaankin tavaksi järjestellä arvontaa neljä kertaa vuodessa: nyt syksyllä, seuraavan kerran joskus talven aikana, keväällä ja kesällä. Mahdollisesti tähän tulee lisäksi jotain pientä, esim. jouluarvonta tms. mutta nämä neljä ns. "pääkisaa" on sitten hieman isompia, palkinnot parempia tms.
Palkinnoksi tähän arvontaan valikoitui sellainen tuote, joka löytyy jo omasta kaapista, edelleen lappujen kanssa ja pussissa, vain kerran pussista ulos otettu ja ihailtu - ei siis ole edes hevoselle sovitettu. Näille ei nyt ole mitään käyttöä tullut ja harkitsin niiden myyntiin laittamista, mutta tämä onkin ihan hyvä vaihtoehto! Ja veikkailen, että näille kyllä ottajia olisi... Eli siis:
Kyseessä on kauniit Caldenen koulusuojat kuvassa näkyvänä mustana, koko on full ja nämä menevät mielestäni aika monenlaiseen jalkaan.
- joustavaa ja pehmeää neopreeniä
- hyvin hengittävät
- muotoutuvat hyvin jalkaan
- tukeva tarrakiinnitys, easy-grip helpottamassa suojien avaamista
- pehmeä, pyöristetty reuna
Näitä löytyy minulta kaikkiin jalkoihin eli 4kpl mutta arvon nyt parin eli 2kpl, halutessaan arvonnan voittaja voi joko kokeilla rauhassa näitä suojia ja ostaa myöhemmin (mikäli kokee tarpeelliseksi) tai ostaa heti minulta edulliseen hintaan toisen parin... :)
Koska kyse on nyt ensimmäisestä arvonnasta ja lukijoita ei ole vielä kovinkaan runsaasti (huom. kaikki tulevatkin arvonnat tulevat olemaan avoimia vain lukijoille) niin osallistuminen on nyt todella helppoa.
Osallistu siis näin kommenttikenttään 31.10.2013 klo 24:00 mennessä :
1. arpa: oma nimesi ja sähköpostiosoitteesi (tärkeää jotta voin ottaa sinuun yhteyttä, mikäli arpaonni suosii)
2. arpa: linkitä blogini sinun blogiisi ja laita kommenttiisi linkki postaukseesi jossa näin teet
3. arpa: kerro kommenttisi blogistani, teksteistäni, jostakin ratsastettavasta hevosestani, minun ratsastuksestani, ihan mitä tahansa ikinä haluatkin kommentoida! Sana on vapaa!
Ja edelleen, kilpailu on avoin vain lukijoilleni - voit toki liittyä lukijaksi ja osallistua sitten.
Lucky: Satulaa etsimässä
Viimeksi sovittamamme satula ei sitten kuitenkaan ollut Luckylle täysin passeli. Se oli liikkunut edestä jonkin verran ja vaikka mitä karvoja sinne alle tungimme, ei satulaa saanut istumaan selkään täydellisesti. Lopulta tulimme siihen tulokseen, että satula on kuin onkin aivan hieman liian suora. Harmi, se tuntui omallekin takapuolelle kivalta ja Lucky kuitenkin liikkui sillä oikein hyvin...
Eilen oli sitten testissä Wintec (Cair). Se istui ponille kivasti valkoisella kaarella, kun sitä katseli käytävällä. Selästä käsin ei tuntunutkaan hyvältä ja kun tulin kentällä alas selästä, nappasin satulan pois, oli selvästi nähtävissä missä vika: valkoinen kaari oli kuitenkin liian leveä. En enää lähtenyt säätämään satulaan toista kaarta tai alle karvaa, vaan hyppäsin selkään ilman satulaa. Lucky ei ollut asiasta kovinkaan kummissaan.
Satulan sovitukset jatkuvat siis! Onneksi ei ole kiire, poni nähtävästi toimii hyvin ilmankin satulaa ja kahdella ohjalla juoksutus / ohjasajo kuuluu meidän viikko-ohjelmaan myös... :) Wintecistä täytyy vielä kokeilla punainen kaari tai heittää valkoisen kaaren kanssa vielä karvaa satulan alle vähäksi aikaa, ponin selkähän tästä muuttuu varmasti nopeastikin, kun alkaa saamaan lihasta lisää.
Eilen oli sitten testissä Wintec (Cair). Se istui ponille kivasti valkoisella kaarella, kun sitä katseli käytävällä. Selästä käsin ei tuntunutkaan hyvältä ja kun tulin kentällä alas selästä, nappasin satulan pois, oli selvästi nähtävissä missä vika: valkoinen kaari oli kuitenkin liian leveä. En enää lähtenyt säätämään satulaan toista kaarta tai alle karvaa, vaan hyppäsin selkään ilman satulaa. Lucky ei ollut asiasta kovinkaan kummissaan.
Satulan sovitukset jatkuvat siis! Onneksi ei ole kiire, poni nähtävästi toimii hyvin ilmankin satulaa ja kahdella ohjalla juoksutus / ohjasajo kuuluu meidän viikko-ohjelmaan myös... :) Wintecistä täytyy vielä kokeilla punainen kaari tai heittää valkoisen kaaren kanssa vielä karvaa satulan alle vähäksi aikaa, ponin selkähän tästä muuttuu varmasti nopeastikin, kun alkaa saamaan lihasta lisää.
torstai 17. lokakuuta 2013
Lucky: Ratsaille mars!
Tänään koitti viimein se päivä jota olen odotellut jo vuoden verran. Luckyn ratsastus! Hyvin syksyisessä säässä, onneksemme juuri ja juuri ennen räntäsateen alkamista kävimme ensin pyöröaitauksessa jossa join up tapahtui tällä kerralla 2min juoksutuksen jälkeen. Jotain on Luckylle mennyt perille... Se nimittäin oli heti alusta asti pyörössä enemmän sillä mielellä, että "Kerro sinä mitä tehdään tänään." ja laitumella käyskentelevät heppatoverit saivat olla sen puolesta ihan rauhassa.
Kävin selässä jo pyöröaitauksessa ja kävelin sekä ravasin. Lucky ei tajunnut hommasta ihan heti oikeastaan mitään, kovin varovaisesti käveli ja kuulosteli kummissaan, mitä oikein tapahtuu. Pohkeet olivat vieras asia, ympyrällä oli yhtäkkiä vaikea kävellä tai ravata ratsastaja selässä jne. Suuntasimme kuitenkin kentälle.
Kentällä meno alkoi hiljalleen paranemaan. Alkuun Lucky punki voimakkaasti pohjetta vasten. Käynnissä se osasi kyllä väistää hienosti joten kyllä sille jotain on pohjeavuistakin opetettu ja jäänyt mieleen, ravissa väistöt sujuivat hetken päästä. Mielellään poni olisi halunnut ravata pää pystyssä alakaula pullottaen eteenpäin, mutta hiljalleen alkoi löytymään oikea työskentelymoodi ja lopputulos oli oikein mieleinen.
Laukassa pyrin vain antamaan ponin laukata, koska sillä ei tällä hetkellä eteenpäinpyrkimys ole ihan parhain mahdollinen - osittain jumissa olevasta selästä johtuvaa, osin kunnon ja oikeanlaisten lihasten puutteesta.
Selän jumista puheenollen, se alkaa selvästi aukeamaan. Ensimmäisellä juoksutuskerralla ristiselän alue oli täysin stabiili, siellä ei siis näkynyt minkäänlaista liikettä. Tänään juoksuttaessa näkyi jo selvä ero. Pikku hiljaa, pikku hiljaa...
Tämä satula ei lopulta ollutkaan täysin sopiva. Se vaikutti sovittaessa juuri passelilta, mutta oli kuitenkin liikkunut sään kohdalta. Se on siis liian leveä. Yritimme löytää Jennin kanssa siihen alle sopivaa karvaa tai muuta romaania, mutta lopulta tulimme siihen tulokseen, että kyse ei olekaan leveydestä. Satula on yksinkertaisesti liian suora Luckyn selkään. Siispä tämän satulan saamme unohtaa. Onneksi tallista löytyi heti uusi kokeiltava ja sen testaan lauantaina.
Nitakin pääsi tänään töihin ja kuten Luckyn kuvista näkyy, aikamoisessa räntäsateessa saatiin Nitan kanssa työskennellä... Tästä ei siis kuvia löydy, halusin säästellä kameraa...
Nitalla on ongelmana edelleen se suoruus - tänään ajoittain kulki kuitenkin jo todella hyvin - mutta myös pitkäksi valahtaminen. Tamma on saanut kulkea aika pitkänä pötkylänä ja nyt kun sitä pitäisi yrittää vähän nostaa ja lyhentää, on se Nitan mielestä todella vaikeaa. Toki kun ei lihaksia vielä kunnolla ole oikeissa paikoissa, ei se kovin helppoa olekaan. Silti ajoittain pyysin tamman selvästi lyhyemmäksi ja ylemmäs, sitten taas annoin sen hieman venyttää. Laukka alkoi olla jo aika hyvää ja paria puomia ylitimme laukassa, Nitan mielestä se oli ehkä parasta mitä ratsastajan kanssa voidaan tehdä, niin innoissaan se oli. Jospa sitten pääsisimme seuraavalla kerralla ylittämään jo pieniä esteitäkin?
Kävin selässä jo pyöröaitauksessa ja kävelin sekä ravasin. Lucky ei tajunnut hommasta ihan heti oikeastaan mitään, kovin varovaisesti käveli ja kuulosteli kummissaan, mitä oikein tapahtuu. Pohkeet olivat vieras asia, ympyrällä oli yhtäkkiä vaikea kävellä tai ravata ratsastaja selässä jne. Suuntasimme kuitenkin kentälle.
Kentällä meno alkoi hiljalleen paranemaan. Alkuun Lucky punki voimakkaasti pohjetta vasten. Käynnissä se osasi kyllä väistää hienosti joten kyllä sille jotain on pohjeavuistakin opetettu ja jäänyt mieleen, ravissa väistöt sujuivat hetken päästä. Mielellään poni olisi halunnut ravata pää pystyssä alakaula pullottaen eteenpäin, mutta hiljalleen alkoi löytymään oikea työskentelymoodi ja lopputulos oli oikein mieleinen.
Laukassa pyrin vain antamaan ponin laukata, koska sillä ei tällä hetkellä eteenpäinpyrkimys ole ihan parhain mahdollinen - osittain jumissa olevasta selästä johtuvaa, osin kunnon ja oikeanlaisten lihasten puutteesta.
Selän jumista puheenollen, se alkaa selvästi aukeamaan. Ensimmäisellä juoksutuskerralla ristiselän alue oli täysin stabiili, siellä ei siis näkynyt minkäänlaista liikettä. Tänään juoksuttaessa näkyi jo selvä ero. Pikku hiljaa, pikku hiljaa...
Tämä satula ei lopulta ollutkaan täysin sopiva. Se vaikutti sovittaessa juuri passelilta, mutta oli kuitenkin liikkunut sään kohdalta. Se on siis liian leveä. Yritimme löytää Jennin kanssa siihen alle sopivaa karvaa tai muuta romaania, mutta lopulta tulimme siihen tulokseen, että kyse ei olekaan leveydestä. Satula on yksinkertaisesti liian suora Luckyn selkään. Siispä tämän satulan saamme unohtaa. Onneksi tallista löytyi heti uusi kokeiltava ja sen testaan lauantaina.
Nitakin pääsi tänään töihin ja kuten Luckyn kuvista näkyy, aikamoisessa räntäsateessa saatiin Nitan kanssa työskennellä... Tästä ei siis kuvia löydy, halusin säästellä kameraa...
Nitalla on ongelmana edelleen se suoruus - tänään ajoittain kulki kuitenkin jo todella hyvin - mutta myös pitkäksi valahtaminen. Tamma on saanut kulkea aika pitkänä pötkylänä ja nyt kun sitä pitäisi yrittää vähän nostaa ja lyhentää, on se Nitan mielestä todella vaikeaa. Toki kun ei lihaksia vielä kunnolla ole oikeissa paikoissa, ei se kovin helppoa olekaan. Silti ajoittain pyysin tamman selvästi lyhyemmäksi ja ylemmäs, sitten taas annoin sen hieman venyttää. Laukka alkoi olla jo aika hyvää ja paria puomia ylitimme laukassa, Nitan mielestä se oli ehkä parasta mitä ratsastajan kanssa voidaan tehdä, niin innoissaan se oli. Jospa sitten pääsisimme seuraavalla kerralla ylittämään jo pieniä esteitäkin?
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Lucky: Uusilla popoilla hyvä juosta
Tänään Luckyn oli aika tutustua sille hieman vieraaseen työskentelytapaan, eli kahdella ohjalla juoksutukseen. Hyvin sujui! Ponille tuntuu olevan todella helpon oloista kantaa itsensä ja työskennellä oikeinpäin. Laukankin laatu parani huomattavasti tällä tavalla työskentelemällä.
Lucky sai myös kengät tänään. Se on ollut koko kesän ilman kenkiä, mutta nyt oli aika saada hokit alle, koska tänne lupaillaan liukkaita kelejä jo loppuviikolle ja siitähän se sitten alkaa - talvi... Luckyllä on vain ikävästi tapana talloa kannat verille hokeillaan, joten se saa nyt tarhata buutsit jalassa. Olen turhaa tarhasuojittamista vastaan, mutta tosiaan tässä kohtaa suojittaminen on pienempi paha, verrattuna siihen että jalat olisi ruvilla ja verillä koko talven.
Toivotaan, että pelkät bootsit riittää suojaamaan jalat. Katsomme nyt yhden kengitysvälin näin, Tommi Valme joka kengittää meillä Hovilla alkoi jo ottaa takakavioiden kulmaa pystymmäksi ja sen pitäisi auttaa tuohon, että etujalat kopsivat takajalkoihin ja välillä toisinpäin. Itse asiassa heti kengityksen jälkeen näkyi jo ero liikkeessä. Jospa siis pysyisi kintut ehjinä!
Huomenna ratsaille, jännittävää!
Lucky sai myös kengät tänään. Se on ollut koko kesän ilman kenkiä, mutta nyt oli aika saada hokit alle, koska tänne lupaillaan liukkaita kelejä jo loppuviikolle ja siitähän se sitten alkaa - talvi... Luckyllä on vain ikävästi tapana talloa kannat verille hokeillaan, joten se saa nyt tarhata buutsit jalassa. Olen turhaa tarhasuojittamista vastaan, mutta tosiaan tässä kohtaa suojittaminen on pienempi paha, verrattuna siihen että jalat olisi ruvilla ja verillä koko talven.
Toivotaan, että pelkät bootsit riittää suojaamaan jalat. Katsomme nyt yhden kengitysvälin näin, Tommi Valme joka kengittää meillä Hovilla alkoi jo ottaa takakavioiden kulmaa pystymmäksi ja sen pitäisi auttaa tuohon, että etujalat kopsivat takajalkoihin ja välillä toisinpäin. Itse asiassa heti kengityksen jälkeen näkyi jo ero liikkeessä. Jospa siis pysyisi kintut ehjinä!
Huomenna ratsaille, jännittävää!
tiistai 15. lokakuuta 2013
Lucky: Tutustumassa pyöröaitaukseen
Eilen tosiaan tutustutin Luckyn pyöröaitaukseemme. Eipä tuo ollut kummissaan uudesta paikasta, kovin oli kiinnostunut pyöröaitauksen lähettyvillä laiduntavista hevosista ja kesti hetken aikaa ennen kuin sain pojalta täyden - tai ainakin lähelle - huomion itseeni. Käytän pyöröaitauksessa "join up" -menetelmää. "Join upista" tulee varmasti monelle mieleen Monty Roberts ja luonnolliset hevosmiestaidot. Tästä menetelmästä on paljon eriäviä mielipiteitä, mutta itse olen sen hyväksi ja toimivaksi havainnut.
Yksi Join-Up’n olennainen osa on tietysti itse kieli, eli Equus-hevosen kieli. Se on kehonkieli joka on lähestulkoon äänetön, ennalta arvattava, helposti havaittava ja tehokas. Equus -kielessä eleet ja kehonkieli toimivat yhdessä ja samanaikaisesti.
Koska tästä menetelmästä on olemassa paljon tekstiä netissä, kopioin vain pienen pätkän tähän, jokainen halukas voi googletella lisää:
Join-Up perustuu viestintään yhteisellä kielellä jossa luodaan luottamukseen perustuva side. Sen on oltava väkivallatonta, pakottamatonta ja se voidaan saavuttaa vain jos molemmat osapuolet ovat siinä mukana vapaaehtoisesti.
Join-Up perustuu viestintään yhteisellä kielellä jossa luodaan luottamukseen perustuva side. Sen on oltava väkivallatonta, pakottamatonta ja se voidaan saavuttaa vain jos molemmat osapuolet ovat siinä mukana vapaaehtoisesti.
Yksi Join-Up’n olennainen osa on tietysti itse kieli, eli Equus-hevosen kieli. Se on kehonkieli joka on lähestulkoon äänetön, ennalta arvattava, helposti havaittava ja tehokas. Equus -kielessä eleet ja kehonkieli toimivat yhdessä ja samanaikaisesti.
Heti alkuun ennen kommenttivyöryä: ymmärrän myös eriävät mielipiteet tästä metodista. Itse sen kuitenkin koen toimivaksi, mikäli sen tekee hevosystävällisesti ja tietää mitä tekee. Perusasiat on itsellänikin jo hallussa, mutta onneksi tallilla on paljon kyseistä menetelmää käyttäviä ihmisiä jotka ovat halukkaita opettamaan lisää.
 |
| "Follow up" |
Huomenna eli keskiviikkona Luckylle tulee kengittäjä ja tutustumme nyt myös kahdella ohjalla juoksutukseen. Tästä se lähtee!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)