lauantai 26. lokakuuta 2013

Ratsastajan selkävaivat ja hevosia: Lucky, Nita, Väinö

KIRJOITETTU EILEN, 25.10.2013!

Olen ollut jo jonkin aikaa erittäin kipeä niska-/hartia-seudulta tai oikeastaan ylipäätään selän puolelta ja se on alkanut vaikeuttaa nyt ratsastustakin. Yhden hevosen vielä ratsastaa, toisen loppuvaiheilla alkaa sattua ensin alaselkään, sitten ristiselkään ja kolmannen kohdalla hartiat ja niska jumiutuvat ihan täysin. Niin kävi tänäänkin... Pahoittelut kuvissakin havaittavista istuntavirheistä. Tätä nyt lähdetään korjaamaan fysioterapeutin kanssa sekä hieronnoilla ja akupunktioilla, mutta katsomme myös ihan "kädestä pitäen" tuota lantion asentoa kuntoon, koska siitä lähtöisin on nyt selvästi kaikki muut probleemat.

Ensimmäisenä oli Nita. Nitan kanssa keskitytään koko ajan suoruuteen ja ryhtiin. Se pyrkii valumaan mahdollisimman pitkäksi ja vetämään ratsastajalta ohjat kädestä. Suomeksi sanottuna se painaa aivan järkyttävästi ohjalle. Pyrin aina aktivoimaan sen polkemaan kunnolla takaa eteen tekemällä esimerkiksi väistöjä, avoja, sulkuja, sellaisia liikkeitä missä se ei voi lähteä painamaan hurjaa kyytiä eteenpäin kuten se mielellään haluaisi tehdä. Nuo liikkeet vaativat siltä itseltäänkin keskittymistä, vähän ajatusta siihen minkä jalan milloinkin ja mihinkin laittaa. Laukannostoissa löydetty ryhti katoaa helposti ja vaikka itse laukkaaminen on Nitalle helppoa, nostot eivät ole laadukkaita vaan se ryysii jokaiseen nostoon. Toistan sillä noston aina niin kauan, kunnes se malttaa mielensä ja pysyy ohjan ja pohkeen välissä. Tähän on auttanut jo aiemmin mainitsemani väistöt, avot ja sulut - eli esimerkiksi pitkäsivu avotaivutusta ravissa ja laukannosto kulmassa.









Seuraavana oli Lucky-poni. Tykkään tästä ponista kyllä aivan hirmusti! Satulaa meillä ei vieläkään ole, tänään oli testissä Kiefferin penkki ja se tuntui kyllä oikein hyvältä. Aion kokeilla kyseistä satulaa vielä kerran ennen mahdollisen "ostokannustuksen" esittämistä ponin omistajalle, mutta so far so good!

Lucky on suustaan edelleen kovin outo, ei siis hyväksy tuntumaa juuri ollenkaan ja kun hyväksyy, niin vain hyvin pieniä hetkiä kerrallaan ja pienetkin muutokset tuntumassa tai esimerkiksi omissa käsieni asennoissa saavat sen vastustelemaan kuolainta. Nyt onneksi taisi löytyä jo syy: ponin raspauksesta on jo sen verran reilusti aikaa, että se on heti seuraavien raspattavien listalla.






Luckyn kanssa suurin probleema on se, että poni liikkuu kokoajan kuin käsijarru päällä. Ei varsinaisesti haluttomasti, mutta jotenkin tahmeasti kuitenkin. Etenkin käynnissä ja laukassa tämä tulee ilmi sekä ilman ratsastajaa (irtona tai kahdella ohjalla juoksuttaen pyörössä) että ratsastajan kanssa, joten esimerkiksi satulaa en voisi nyt lähteä syyttämään tästä. Epäilen itse ponin lapojen olevan niin jumissa, että siitä johtuu suuri osa tästä tahmeudesta - etenkin käynnissä näkee ja tuntuu, että sen liikerata etujaloilla on kovin lyhyt. Ravissakin saa hakemalla hakea sitä hyvää liikettä ja tänään sitä tuli kyllä joitakin kierroksia, mutta aikamoisen hakemisen takana se liike oli. Ponille on toivottavasti pian tulossa hieroja, toivon, että siitä on apua.







Lucky pääsi tänään pesulle! Poni käyttäytyi oikein mallikkaasti ja pääsi heti pesun jälkeen loimen kanssa pihalle, koska ulkolämpötila oli täsmälleen sama kuin tallissa sisälläkin ja ulkona oli tyyntä. Se olikin oikein tyytyväisen oloinen tähän.

Väinö-poni on blogissa ennestään tuntematon, olen sillä kertaalleen aiemmin ratsastanut. Väinö on kovin mahakas, vasta 6v poniruuna joka on varsin kiva ja reipas tapaus. Yllättävänkin reipas, kun katsoo Väinön elintasovatsaa. Väinö osaa suhteellisen paljon ratsastuksellisesti, kunhan sen saa motivoitua esittämään ne kaikki mahdolliset temput. Sen bravuurit ovat mielestäni etu- ja takaosakäännökset jotka se suorittaa kovin tosissaan ja tärkeänä... ;)


Väinöllä on tarkkaa se, ettei anna paketin levitä esimerkiksi nostoissa. Se tykkäisi kans painaa ohjalle ja mieluiten painella menemään löysällä ohjalla, mutta suostuu kyllä kunnon työntekoonkin ja itseasiassa työn makuun päästyään vaikuttaisi tekevän sitä ihan mielelläänkin. Mutta nostoihin palatakseni. Laukannostot täytyy Väinöllä valmistella todella huolella. Se siis katoaa helposti pois ohjan ja pohkeen välistä ja paitsi että nosto epäonnistuu, myös laukka on alkuunsa todella laadutonta. Kun taas Väinön saa nostamaan laukan napakasti ja niissä raameissa mitkä sille ratsastaja on antanut, on laukkakin laadukasta ja pyörivää.

Väinön kanssa olisi tarkoitus saada mahaa pois, kasvattaa kuntoa ja viedä Väinön kanssa hänen omistajansa koulukentille...! Me Väinön kanssa toimimme valmentajina. :)

Vielä ennen kotiin lähtöä vaihdoin Luckylle kuivan loimen päälle.

Huomenna olisi tulossa helpotusta omiin selkävaivoihini, toivottavasti. Meidän fysioterapeutti Minna Krans joka hoitaa sekä eläimiä, että ihmisiä, lupasi antaa akupunktiohoitoa selkääni ja hartioihini. Tulee olemaan ensimmäinen kerta akupunktion suhteen ja vähän epäileväinen olen, mutta eipä tuo selkä tällä hetkellä hierontaakaan siedä, sen verran arka on... Etenkin Väinöllä ratsastuksen jälkeen liikkuminen oli aika tuskaa. Se on todella leveä, minulla jäykät lonkat ja Väinön satula ei ole mikään selkäystävällinen joten nämä yhdistettynä huonoon selkääni on tulos se, että pienetkin väärät liikkeet vihlasevat kipeästi... Toivottavasti huominen toisi jo edes pientä helpotusta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti