sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Mitä täällä oikein tapahtuu?

No vastaus: eipä juuri mitään. Tällä hetkellä koulu vie suurimman osan ajastani ja aivokapasiteetistani. Mitään muuta ei nyt vain päähän oikein mahdu. Ratsastaa pitäisi vaikka ja kuinka paljon, mutta nyt on ollut kyllä ihan pakko sanoa, että katsotaan kuukauden päästä tilanne uudestaan. Joulukuussa valmistun ja tämä viimeinen puristus on todellakin PURISTUS, tai kuristus, jotain sellaista kuitenkin: hieman ahdistavaa (joskus vähän enemmänkin), todella stressaavaa, jännittävää ja mukavaa (kun tietää, ettei tätä enää kauaa kestä).

Tämä viimeinen harjoittelujaksoni on kuitenkin paikassa, jossa työn teko on sen verran henkisesti kuormittavaa, että on pakko saada elämäänsä vähintäänkin viikonloppuisin jotain aivan täysin muuta tehtävää. Päivät kun menevät niin, että klo 5 herään, klo 6 vien tytön hoitoon, klo 7 aloitan työt, klo 15 lähden kotiin ja silloin tytön hoidosta hakemisen jälkeen olen kotona klo 16. Klo 16-20 touhuan tytön kanssa ja hoidan kotia. Koneelle istahdan tehtäviä tekemään viimeistään klo 21 ja teen niitä niin kauan, kunnes joko nukahdan siihen koneelle tai tajuan siirtyä sänkyyn. Se tapahtuu usein hyvinkin nopeasti, mutta ihan viimeistään klo 24. Käytännössä vuorokaudet kuluvat siis joko tehden tai ajatellen koulunkäyntiä/harjoittelussa tekemääni työtä. Uniinkin ne mokomat välillä eksyvät.

Siksi olen siis pitänyt tärkeänä sitä, että ainakin viikonloppuisin, mielellään välillä arkisinkin näen ystäviä ja pyörin tallilla. Olen tässä hiljaiselon aikana kyllä hevosenkin selkään päässyt, Jennin Ropsu-ruunalla kertaalleen ja eräällä tammalla kertaalleen. Tuo tamma on todella mielenkiintoinen tapaus, hirmuisen herkkä ja tullut nimenomaan vähän ”korjattavaksi” Jennille, se ei mm. laukannut ollenkaan, vaikkakaan tuota ongelmaa ei ole sen täällä ollessa havaittu. Kiva täykkäri-tamma, hyvin saman tyyppinen kuin entinen hevoseni Sissi (Pinewood Salem Alekum) joka siis oli angloarabi (xx-ox).



Hoville on tullut paljon uusia hevosia, nyt tallilla on tällä hetkellä 14 hevosta. Kiva juttu on myös se, että Jari Sneck toi hevosensa tänne! Jarilta olen joskus aikoinaan ottanut estevalmennuksia ja aion niitä nyt ehdottomasti jatkaa.

Jatkosta puheen ollen, kyllä nämä ”hevosbisnekset” jatkuvat tässä hiljalleen. Ensi viikolla tulee poniori joka on edellisen blogini lukijoille ehkä ainakin nimeltä tuttu, se on parissa postauksessa esiintynyt ja kuvia siitä on blogissa ollut ja on muuten tässäkin blogissa – siitähän vain arvailemaan! Todella hienoa, täytyy sanoa että olemme omistajien kanssa tästä jutelleet PITKÄÄN, vuoden verran ainakin ja nyt viimein saan ponin tänne, alkuun ainakin kahdeksi kuukaudeksi, jatkoa katsomme sitten. Se on kiva ori, siinä on laatua ja luonne kohdallaan.

Nöpin (edellisen blogini päätähti) näen ensi torstaina valjakkoajon merkeissä! Heti suoraan vielä meidän lempiosuuteen eli maratonesteille, jes! Nöpi tulee siis käymään Hessi-tallilla sen verran, että avustamme Heidiä yhden ryhmän ajeluttamisessa. Hauska nähdä jätkää pitkästä aikaa.



Loka-marraskuu menee hujauksessa ja nähtävästi muita poneja/hevosia ei ole tulossa, ennen kuin joulukuussa jolloin niitä tulee heti kaksin kappailen, ehkä jopa kolmaskin. Pyrinkin pitämään nyt loka-marraskuun aika väljänä, koska edelleen, tiivistä opiskelua tämä on joulukuuhun asti. Tuon poniorin kanssa aloittelemme todella kevyesti ja sen ei edes jokainen päivä tarvitse liikkua minun toimestani, sillä on suuri metsälaidun jossa se saa päivät pitkät tallata ihan itsenäisestikin. Sen lihaskunto on sen verran heikko pitkän vapaan ja astutuskauden (astunut vapaana, saanut vähän kaviostakin tammoilta) jälkeen, että varovaisesti aloitamme. Sillä ei myöskään ole satulaa, joten alkuun aloittelemme ohjasajaen ja haemme sitä lihaskuntoa maasta käsin. Satulaa kyllä alamme etsimään ihan heti.

Hovilla on myös tällä hetkellä useampi sellainen hevonen, joita pitäisi ratsuttaa muutama kerta viikossa joten kunhan tässä saan opiskeluasiat edes jollekin mallilleen (lue: jos edes saisin jokaisen tehtävän alulleen ja luettua tenttiin...) niin varmasti alkaa taas tulla enemmän hevosaiheista kirjoitettavaa.

Toivottavasti ette siis tämän aikana ihan kyllästy. :) Torstain maratonajosta ei välttämättä kuvia tule, ajamme sen verran illasta, että välttämättä valo ei enää riitä kuviin kunnolla. Jos jotain julkaisukelpoista sieltä saan niin julkaisen tietenkin. Perjantaina voisin viimein paljastaa poniorin... Muuten kertoisin sen kyllä jo heti, mutta olen huomannut, että joskus asiat peruuntuvat ihan viime hetkillä joten pimitän tämän tiedon mielummin vielä siihen asti, että poni oikeasti on täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti