Lucky ja Tutti: Kuulumisia

Pahoittelut tästä blogihiljaisuudesta. Täytyy sanoa, että viimeinen kuukausi on ollut ihan hirveä - tai enimmäkseen hirveän kiireinen! Koulua on jäljellä enää puolisentoista viikkoa. Ihan uskomatonta edes ajatella, että kohta sitä on valmis ja pitäisi siirtyä taas uudestaan työelämään... Johan tässä on mennyt muutama vuosi opiskelijana, kun siihen laskee vielä sen ajan mikä meni tytön kanssa kotona! Muutamia työhakemuksia olen lähetellyt, mutta muuten olen vain kovin ihmeissäni siitä, miten nopeasti tämä valmistuminen nyt sitten tulee...

Tarkoitushan siis olisi edelleen pitää jatkossa hevoset "sivutoimena" ja tehdä päivätyöksi lähihoitajan töitä mielenterveys- ja päihdetyössä. Mutta katsotaan mitä tapahtuu!

Molemmat ponit ovat kuitenkin ihan tässä parin viikon aikana ehtineet harpata aikamoisia edistysaskelia. Tutti alkaa tasoittua todella paljon paitsi luonteeltaan niin myös ratsastettavuudeltaan. Luulen, että suurin syy on se, että sillä on koko ajan tekemistä. Vapaapäivät sille ei sovi ollenkaan - vaikka kyllä se niitäkin saa. Niiden päivien jälkeen menee aina tuplasti enemmän aikaa juoksutukseen ennen ratsastusta ja Tutin täytyy saada painaa ensin muutamia kierroksia miljoonaa ympäri pyöröaitausta, ennen kuin se voi edes harkita keskittyvänsä työntekoon... Tuossa yksi päivä kiipesinkin Tutin yllätykseksi selkään ilman, että juoksutin sen ensin. Vikatikki, tämä poni vain tarvitsee sen "oman hetkensä" jolloin saa päästellä ylimääräiset höyryt pois, jotta se voi taas kuunnella ja olla rauhassa. Kyllähän me tuostakin tilanteesta lopulta selvittiin ja poni kulki hyvin, mutta paljon kauemmin aikaa meni siihen sen rauhoitteluun ja menohalujen hillitsemiseen.

Menohalujen hillitsemisellä muuten tarkoitan sellaista ylimääräistä häsäämistä ja sinkoilua. Tykkään siitä, että Tutti liikkuu reippaasti omalla moottorillaan ja olen pyrkinyt mahdollisimman vähän "tappamaan" tuota intoa liikkua eteenpäin.

Lucky on reipastunut aivan huimasti. Siis oikeasti niin paljon, että olen yrittänyt miettiä pääni puhki, mikä voisi olla syynä tähän. Syitä on niin monia, etten tiedä mikä näistä on se oikea vai onko tämä vain kaikkien näiden yhteenlaskettu summa:
- ensimmäisen maneesikeikan jälkeen Lucky alkoi hikoilemaan niin, että se oli kauttaaltaan märkä joka ratsastuksen/liikutuksen jälkeen -> klippasin ponin, jottei saataisi lihaksia uudestaan jumiin sen vuoksi, että se joutuu vähän kosteana ulos
- ruokintaan lisättiin Chevinal Plus ("Chevinal Plus on hiivauute/hunajapohjainen vitamiinitiiviste joka sisältää kaikki hevosesi tarvitsemat vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot.")
- Luckyn on kunto noussut (vai onko se vain omaa kuvitelmaani, syynä ponin vireystilassa tapahtunut muutos?)
- satula on nyt vihdosta viimein oikeasti sopiva

Noh, eilen olimme maneesilla ja kun vertailupohjana on se ensimmäinen kerta josta voisin näyttää teille vaikka kuinka paljon kamalaa matskua ponista, joka ei suostu laukkaamaan niin... Tällä kerralla oli aivan erilainen käynti! Nyt ongelmaksi tuli jopa liiallinen imu esteelle ja omat päätökset lähteä hyppäämään este askel liian kaukaa jne. Pienet esteet eivät onnistuneet oikein mitenkään päin, Lucky ei kunnioita puomeja yhtään niin kauan kun ne ovat alle 80cm korkeudessa ja roiskaisee niistä "vähän sinne suuntaan vain". Kuitenkin kyse oli ponin toisesta hyppykerrasta ratsastajan kanssa, ei viitsisi lähteä korkeutta nostamaan ennen kuin on järkeä päässä tuossa menossa (ettei tosiaan lähdetä kolme metriä ennen estettä hyppyyn..). Tässä videolla on nyt vain nuo hyvät pätkät näkyvillä, teimme välin pari kertaa kolmella pitkällä laukka-askeleella mutta halusin ponin pystyvän myös lyhentämään välin neljälle laukka-askeleelle ja se sujui lopulta hyvin. 




Lauantaina oli tarkoitus lähteä harjoituskisoihin pomppimaan koko konkkaronkan kanssa eli Tutti, Lucky ja Nita, mutta Nitan jäätyä pois tästä kisaporukasta tällä kertaa iski meille samalla myöskin kyytiongelma: yhden hevosen kopilla kun joutuu nyt sitten kulkemaan, piti valita Tutista ja Luckystä toinen ja Lucky on nyt sen verran edempänä, että Tutti saa jäädä odottelemaan vuoroaan. Kummallakaan ei ole vielä mikään kiire, mutta Tutilla vielä vähemmän. :)