Fire etenee hyvää vauhtia ottaen huomioon sen, että mentiin tässä hetken aikaa ilman satulaa eli keskityttiin aika paljon pyöröaitaustyöskentelyyn. Kyllä lihaksissa näkee onneksi jo että työtä on tehty. Nyt on satula - sopiva sellainen, satula kun tuli, odoteltiin vielä sopivaa kaarta ja muokkauspaloja... - ja treenit voi jatkua taas "täysillä"! Pikkusiskoni Sanni kävi tänään selässä kokeilemassa miltä Fire tuntuu nyt parin kuukauden jälkeen ja oli kuulemma ihan hiukkasen erilainen... ;) Tuo suun aukominen on vielä ongelmallista. Sekin helpottuu, kun ratsastaa hevosen pohkeen eteen tuntumalle. Heti jos päästää pohkeen taakse, katoaa hevonen myös tuntumalta ja suun aukominen alkaa. Loppuraveissa rentoutuessaan suukin pysyy kiinni mutta innostuessaan ja tosiaan pohkeen takana suu on auki, ei ole väliä onko ohjat edes tuntumalla. Suu on raspattu ja kuolain on nyt kaikella järjellä ajatellen niin hyvä kuin voisi olla joten nyt vain treeniä, rutiinia ja VOIMAA, jospa se suukin sieltä loksahtaisi kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti