Ideat vähissä

Tämä blogin pitäminen ei olekaan aivan helppoa nyt, kun ratsutettavia on niin iso liuta. Mielelläni kertoisin yksityiskohtaisemmin kaikkien treenistä, mutta se ei vain ole ajankäytöllisesti mahdollista. Pyrin kyllä siihen, että aina kun on jotain erityistä kerrottavaa, tulen siitä kirjoittamana mutta ns. perustreenistä (ainakaan mikäli treenistä ei ole kuvia) on vähän tylsää tulla kirjoittamaan. Toki voisin kaikenlaisia mielipiteitäni blogissa esittää, mutta jotenkin nyt tuntuu, että kirjallinen ulosantini ei ole parasta mahdollista. En halua väkisinkään yrittää kirjoitella vain sen vuoksi, että blogiin ilmestyisi tekstejä.

Uudet ponit Iiris ja Pinkki ovat päässeet hyvin työn makuun. Molemmat toimivat jo hienosti ohjasajossa (tai kahdella ohjalla juoksutuksessa, meillä puhutaan ohjasajosta mutta monelle nuo tarkoittavat eri asioita). Iirikselle kaikki oli ihan selvää alusta alkaen ja mitään ei ole sätkyilty tai hermoiltu, Pinkki reagoi vähän isommin taakse tulevaan liinaan mutta jo toisella ajokerralla käyttäytyi todella hienosti. Se venyttää jopa liikaa eteen-alas, tavallaan vetää tuntumaa vastaan mutta todellakin mielummin näin päin, kuin että se rullaisi tuntumaa pakoon ryntäisiin. On paljon helpompi nostaa muotoa ylemmäs kuin yrittää saada tuntumaa pakeneva hevonen venyttämään. Näille kahdelle on kova satulan etsiminen käynnissä, jotta selkään päästään pian nousemaan. Pinkki on sisäänratsutettu vuosi sitten, mutta taukoa on takana eli aloitetaan kaiken varalta aikalailla alusta. Iiriksellä ei ole oltu selässä vielä ikinä, mutta se on kyllä satulaan totutettu.

Uusista Mila sai vasta perjantaina irtokengän kiinni ja sen kanssa voidaan siis nyt aloittaa. Ei normaalisti irtokenkä välttämättä vaadi työskentelyn lopettamista ihan täysin, mutta Milan kaviot vaativat... Yhtäkään palaa ei parane päästää niistä lohkeamaan. Onpahan saanut tamma kotiutua.

Tutin kanssa ollaan jatkettu gramaanikuuria säännöllisesti ja eräs sillä satunnaisesti selässä käynyt totesi tuossa viime ratsastuskerralla, että eteenpäin on menty todella paljon - ja vain viikossa-parissa. En käytä gramaania juurikaan muussa askellajissa kuin laukassa, jossa Tutti herkästi vielä katoaa pois tuntumalta ja juoksee apuja vastaan. Kyse on voimattomuudesta, mutta "pää ylhäällä alakaula pullottaen takajalat tallissa ja täysiä" -tyylillä ei mitään lihaksia tai voimaa saada. Gramaanit ovat olleet hyvä apu tähän ja laukkaan on saatu jo nyt paljon enemmän säädeltävyyttä ja takajalat saatu aktiivisemmaksi etuosan samalla keventyessä.

Kyydissä pikkusiskoni Sanni, joka pyysi valmennuksen kouluaan varten.

Firellä on VIHDOIN sopiva satula, kuten jo kirjoitin edellisessä postauksessa. Satulahan on ollut jo jonkin aikaa, mutta sopivan kokoinen kaari ja palat joilla tuo Bates muokattiin Firelle nyt vähän kaarevammaksi, on puuttuneet. Nyt pääsee taas treenin makuun. Nopeasti pitäisi saada kentällä meno sellaiseksi, että on järkeä lähteä maastoon painelemaan, koska sitä Fire ehdottomasti tarvitsisi. Sille on myös tammoja tulossa kesällä jonkin verran joten nyt täytyisi saada treenit siihen vaiheeseen, että mahdollisesti tulee vähän kevyempi alkukevät niiden suhteen. Todellakaan sen kanssa ei työskentelyä lopeteta, mutta astumiset vievät energiaa ja tärkeämpänä koen sen, että Firen saa pidettyä lihassa astutuskaudenkin ajan. Fire astuu vain alkukesän eli toukokuun ja ehkä osan kesäkuusta, mutta sitten keskitytään jälleen treenaamiseen ja mahdollisesti pyörähdetään kisakentillä.

Leijasta ei ole edellisen postauksen jälkeen mitään ihmeellistä kerrottavaa. Sillä on taas juoksutuskuuri, se on kerännyt todella paljon energiaa uusista tammoista ja haluan sen kunnolla töihin useamman kerran viikossa ja se ei toistaiseksi vielä ratsain onnistu joten kahdella ohjalla juoksuttaen mennään. Videolla annan nuoren herran pöristä ylimääräiset energiat ennen ohjasajoa. :)

Java ja sen bestis :)

Javalla on takajalassa imppari jota parannellaan. Onneksi turvotus siitä on jo laskenut ja nyt vielä toivotaan, ettei jalka pamahda uudestaan paksuksi... Aikamoinen tukki oli tuossa yksi aamu. Sillä oli myöskin irtokenkä joten on tainnut pojilla olla vähän rajummat leikit, kun kengät tippuilee ja jalat on rei'illä...

Mutta tälläistä tasaista arkea meillä. Meinasin kirjoitella postausta messuilta, mutta vähän arvon kuinka paljon ihmisiä oikeasti kiinnostaa mitä roinaa kukin on messuilta raahannut mukanaan... Täytyy sanoa, että jonkin verran tuli sitä itsekin raijattua kyllä ja enimmäkseen vain turhaa... Huoh. Messun ehdoton kohokohta oli kyllä Nöpin näkeminen! Kyllä se poitsu kasvaa vain, apua!

Käytiin muuten Jennin kanssa moikkaamasta erästä rakasta ponia! Voi että, tuolla selässä on vain kuin kotonaan...

Onko muuten jotain sellaista mistä te haluaisitte erityisesti päästä lukemaan?