Kuulumisia jälleen

Vähän tälläistä säännöllisen epäsäännöllistä on tämä kirjoittelu, johtuen siitä, että päivät ovat yksinkertaisesti niin täysiä. Klo 8-16 olen tallilla duunissa, sen jälkeen kotihommia ja perheen kanssa elämistä.

Java on päässyt maastoilemaan ja nyt myöskin hyppäämään. Sen liikkuminen on parantunut, se liikkuu päivä päivältä irtonaisemmin ja nyt on siltä pystynyt jo alkaa oikeasti vaatimaankin asioita. Tehtiin ihan kauniita laukkasulkuja kumpaankin suuntaan pari päivää sitten, aika saavutus siihen nähden, että vielä reilu viikko sitten raviväistöt tuottivat jo hieman tuskaa, kun sen askel oli vielä niin rajoittunutta (lyhyttä ja jäykkää). Hyppääminen on tehnyt sekä lihaksille että sen mielelle hyvää ja se on alkanut reipastua nyt oikein kivasti. Kävimme pyörähtämässä myös Tuija Rosenqvistin valmennuksessa ja hyvin meni, Java suoritti kaiken juuri kuten pyydettiin, hyppää mistä tahansa paikasta mihin ratsastaja sen ratsastaa... Pari ihmistä on sitä käynyt jo kokeilemassakin, Javahan on siis myyntivälityksessä.

Firen kanssa kaipaillaan vielä satulaan leveämpää kaarta ja paloja joilla saadaan tuo Bates ihan aavistuksen verran kaarevammaksi, jotta se sopii selän tämän hetkiseen malliin paremmin. On sen kanssa hommia jo paiskittu ja tutustuttu mm. puomeihin. Lihaa se on saanut jo luidensa päälle ja selkäkin alkaa näyttää jo vähän "täydemmältä" entiseen verrattuna.

Latte on lähdössä kotiin ja tästä ei sen enempää. Pirun laadukas poni, mutta koska minulla on kaksi hevosta ns. kilpailusopimuksella (ei tästäkään sen kummemmin yksityiskohtia, sen verran vain että minä en tästä juuri rahaa ansaitse) ja ratsutettavia on tulossa lisää, on pakko laittaa toinen näistä kahdesta pois ja toinen on koulutuksellisesti edempänä ja näin ollen minä hyödyn siitä toisesta vähän enemmän. Lattesta kuulette varmasti tulevaisuudessa jonkun toisen alla, niin hieno se kyllä on.

Tutti... No ei Tutista ole oikein mitään kummallista sanottavaa. Sen kanssa on tehty nyt kaikkea mukavaa ja mieltä piristävää, koska se on tuntunut vähän väsyneeltä. Maastoillaan, mennään puomeja, hypätään, välillä toki sitä tappavan tylsää kouluakin mutta nyt vähän vähemmän. Onhan se aika tiiviisti töitä tehnytkin. Tutsani kävi myös kanssani hyppäämässä Tuijan valmennuksessa ja kyllä tässä ponissa vain on aivan loistavaa asennetta tuohon hyppäämiseen. Annettiin sen tehdä omat virheensä ja korjata ne myös ja se korjasikin aivan todella hienosti. Koko ajan se suoritti hyväntuulisena ja aika "tosissaan". :)

Leijan kanssa otettiin silloin pari vkk sitten takapakkia, kun lensin sen selästä alas kuin leppäkeihäs. Sen jälkeen on palattu takaisin alkuun eli tehty kaikki ihan alusta, päädyin lopulta tähän tyyliin, ihan oman turvallisuutenikin vuoksi. Ei se vaikuta siltä, että tuo putoaminen olisi mitään traumoja sille aiheuttanut, mutta todella reaktiivinen se on ja tehdään siksi nyt huolella taas valmistelut ratsastajan selkään nousemiseen.

Pikku-B:stä en ole täällä mitään kertonut. Hevonen ei ole minulla ratsutuksessa, mutta sillä pari kertaa viikossa pääsen ratsastamaan ja minä hoidan sen hyppypuolen. Kyseessä on taloja hypännyt itsekin talon kokoinen ruuna. Kerran olen jo päässyt sillä hyppyjen makuun ja vaude mikä hevonen... Toivottavasti saan tämän pian raahata Tuijan luo ja katsoa mitä saan itsestäni sen kanssa irti, kun joku on huutelemassa ohjeita.

Hyppyjen jälkeen käytiin vähän kuumana... 

...ja tehtiin aika lennokkaita vaihtoja... :)

Arvonta

SanniShining & Equel

Yhteisarvonta!

Jaa yllä oleva kuva blogissasi tai facebookissa (facebookissa julkisella näkyvyydellä!) ja kommentoi tähän postaukseen näin:

Oma nimesi, sähköpostiosoitteesi + linkki sinne missä oletkin tämän kuvan jakanut, niin olet mukana yllätyspalkinnon arvonnassa (arvo 30e).

Osallistumisaikaa 14.4.2014 klo. 20:00 saakka!

HUOM! Osallistu vain toisessa blogeista, ei kummassakin.

Surkeiden sattumusten sarja

Javan selkään pääsin nousemaan ensimmäisen kerran maanantaina. Se on kovin kiltti ja yritteliäs, mutta jäykkä ja vähän huonokuntoinen. Jäykkyyttä parannetaan nyt hieronnan lisäksi jumppaamalla esimerkiksi pellolla mäkiä ylös-alas ja kentällä jumppasarjalla ja puomeilla, perusratsastuksen ohella. Lisäksi ohjasajotreenit jatkuvat ja ovat tähänkin vaivaan hyvä keino. Hyvä peruskunto mutta tämän hetkinen ns. "ruosteinen" kunto nousee kyllä kohisemalla ihan näillä samoilla keinoilla, jaksaa poika jo nyt esimerkiksi pyörittää laukkaa paljon pidempiä pätkiä kerrallaan.

Tuttiritarista otettiin vähän uutta myyntivideota jonka näette alla.

)

Eilen olikin sitten huono päivä. Aamu valkeni todella kauniina ja aurinko paistoi kun kirkkaalta taivalta, oli paljon kivoja suunnitelmia, kun oli niin kaunis keli. Päätin kuitenkin ensin ottaa Leijan ja nyt viime viikon rauhallisen menon jälkeen suunnata sen kanssa viimein kentälle ja selkään pienen tauon jälkeen. Vikatikki, nyt jälkeenpäin ajattelen, että olisi pitänyt viikon tauon jälkeen ottaa selkäännousu pyöröaitauksessa ja vaikka seuraavana päivänä kentällä, mutta turha se on jossitella nyt enää.

No siis. Juoksuttelin Leijaa ensin odotellessani Jenniä apuun (pitämään meitä liinan päässä) ja kovin rauhallinen ja rento pikkujätkä oli edelleen. Ei muuta kuin selkään Jennin pidellessä kiinni. Kaikki sujui hyvin, Jenni talutteli meitä hetken aikaa ja päästi sitten liinaa vähän pidemmäksi. Käynnissä alkoi pieni venkoilu joten päätin, että ravataan vain, jotta Leija ei ehdi keksiä mitään. Ehtipä kuitenkin, muutaman raviaskeleen jälkeen alkoi sellainen rodeo pää etujalkojen välissä Jennin yrittäessä ajaa kaikin tavoin ponia eteenpäin jotta saisin itseni takaisin tasapainoon, mutta poni oli niin keskittynyt paikallaan hyppimiseen että ei onnistunut. Minä lensin siitä komeassa kaaressa kaulan yli pää edellä hietikkoon, siitä niskoilleni ja taas selälleni. Jenni onneksi sai kiskaistua Leijaa sen verran keskemmäs, ettei se juossut vielä kaiken hyväksi ylitseni...

Tästä tullaan siihen, että nuoren selästä ei saisi tässä vaiheessa ratsutusta ikinä pudota. Mutta nyt kävi näin ja sen mukaisesti on jatkettava. Leijaa juoksutettiin säkit selässä hetken aikaa ja aletaan siedättämään sitä nyt niiden painoon ja heilumiseen, sen jälkeen taas selkäännousuun. Takapakkia otettiin, mutta tärkeämpää on se, miten tästä jatketaan. Tehokuuri jotta tämä kuukausi riittää palauttamaan meidät siihen pisteeseen missä jo oltiin. Tosin emmehän tiedä, reagoiko Leija nyt tähän ratsastajan jalkautumiseen (heh, vai miksi sitä voisi kutsua, niskautumiseen?) millään tavoin, jotkut nuoret sitä pelästyvät kovastikin, osa ei ole millänsäkään...

Aikaisemmin Leija ei ole ollut ollenkaan pukkiherkkä, siksi ei tätä osannut aavistaa ollenkaan. Nyt on oma niska, vasen hartia ja käsi kipeät ja oikeastaan kauttaaltaan kroppa arka. Onneksi vain lihakset kärsivät eikä luut, säikähdyksellä siis selvisin!

Tänään kuitenkin ratsaille vain takaisin ja Javan kanssa otettiin hyppytreeniä. Uusi satula sopii hyvin karvan kanssa, ilman sitä se on vielä aivan inasen liian leveä, mutta Javalla ei ole selässään lihasta juuri ollenkaan ja selkä tulee siis leviämään varmasti nopeaakin tahtia.

Aikamoisen jäykkä kyllä olin ja videoltakin loppupäässä näkyy kuinka nähtävästi jännitin hartioitani, en sitä ratsastaessa huomannut mutta ratsastuksen jälkeen kyllä tajusin olevani todella kipeä lihaksistani ja onneksi muilla hevosilla oli joko vapaata tai juoksutuspäivä, koska yhdenkään hevosen selkään en olisi kyllä enää voinut nousta...

)

Jälleen kuulumisia pidemmältä aikaväliltä

Hevosilla oli tällä viikolla pyöröaitaustyöskentely-kuuri. Selitystä tähän on luvassa...

Tutti etenee tasaisen varmasti ja nyt pitäisi saada laukkaa hiottua paremmaksi. Voimaahan se vaatii runsaasti eikä sitä tehdä ihan hetkessä, mutta voimatreeniä on nyt sitten tehty. Pelto oli tuossa viime viikolla jo niin hyvässä kunnossa, että kävimme Jennin ja Ropsun mukana siellä kiipeilemässä käynnissä ja ravissa. Hyvää treeniä takaosan lihaksistolle! Tällä viikolla olen juoksuttanut Tuttia pyöröaitauksessa, koska se laukkaa toistaiseksi vielä niin paljon paremmin ilman ratsastajaa. Ollaan siis tehty paljon laukkaa kahdella ohjalla juoksuttaen.

Lattella todettiin yhdessä fyssarin kanssa sen kaulaan tulevan lukkoja hyvin herkästi. Tai siis luultavasti siellä on ollut sellainen jo pidempään ja kun työskentely aloitettiin (sehän on siis ollut mammalomalla ennen tänne tuloa) jumitti kaulan lihakset sitten sen lukon takia. Lukko aukaistiin ja hetken taas meni hyvin, kunnes yksi kaunis päivä se protestoi todella kovasti oikeaan kierrokseen menemistä. Ei muuta kuin fyssari taas paikalle toteamaan, että lukossahan se jälleen on. Noh, nyt on saatu lukot pidettyä poissa, kun venytellään kaulaa aina ennen ja jälkeen liikutuksen. Olen kuitenkin ollut nyt vähän varovaisempi sen kanssa ja tehnyt tämän viikon juoksuttaen kahdella ohjalla, hakenut sille rentoutta, eteen-alas joka sille on vaikeaa, se käy aina alkuun vähän "kierroksilla" ja rullaa herkästi ryntäisiin kiinni. Viimeiset kerrat olivat jo todella hyviä ja ensi viikolla haetaan tätä samaa tunnetta sitten ratsain.

Firen kanssa ollaan oltu ilman satulaa, kun totesimme sen oman Kiefferin olevan sille jo liian kapea. Se tulehdutti selän sään molemmin puolin ja sitä nyt sitten hoivailtiin ensin kylmällä (Arnika-linimentti) ja kun tulehdus oli saatu pois, aloin käyttää aina juoksutuksen jälkeen magneettiloimea ensin 15min ajan ja siitä pidentäen aikaa. Selän tulehduksen takia ja satulan puuttuessa on siis tämä viikko Firenkin kanssa tehty kahdella ohjalla juoksuttaen töitä. Iloa sen liikkumisessa näkyy nyt jo ihan eri tavalla! Ensi viikolla tulee uusi penkki, tämän viikon pohjalta on todella hyvä fiilis aloittaa työskentely myös ratsain. :)

Leija on toissaviikon hurjan edistymisen jälkeen ottanut tämän viikon vähän tavallaan "takapakkia", tai siis minä otin sitä ihan vapaaehtoisesti ja siirryttiin jälleen tähän pyöröaitaustreeniin senkin kanssa. Koska selkään nousut ja käynti + ravi alkoivat sujua jo hyvin, halusin palata harjoittamaan sitä tuntuman hyväksymistä ja se tapahtuu toistaiseksi paremmin juoksuttaen. Ratsain Leija vielä toistaiseksi vastusti tuntuman ottamista, mutta nyt kahdella ohjalla juoksuttaen se on ollut sille OK ja tuntumalla on voinut myöskin laukata. Sen kanssa on yleisfiilis ollut sellainen todella rauhallinen ja levollinen, koko poni näyttää jotenkin todella tyyneltä, niin tallissa kuin pyörössäkin... Hienoa!

Javan kanssa ollaan tutustuttu toisiimme ja tehty pyöröaitausjumppaa myöskin satulan puuttuessa, mutta koska sen selkälihakset ovat myös kadonneet ihan täysin. Pyöröaitauksessa kahdella ohjalla juoksuttaen hevosen selän saa tehokkaasti töihin ja etenkin tälläisen selkälihaksettoman kanssa on paljon mieluisampi niin itselle kuin hevoselle aloittaa työ ilman satulaa ja ratsastajan painoa sinne "kuivaan" selkään. Ensi viikolla alkaa treeni ratsain!

Eli pyöröaitauspainoitteinen viikko takana ja nyt näyttäisi siltä, että se kevät tulee oikeasti ihan tosissaan! Ensi viikosta lähtien pääsee siis ainakin Tutti tekemään myös puomeilla, varmaan myöskin Java. Leijan kanssa lähdetään tutustumaan kenttään ja aloitetaan jälleen "ratsun treeni", Latten kanssa haetaan sitä rentoutta myöskin silloin kun ratsastaja on siellä selässä. Firen kanssa lähdetään tekemään nyt paljon maastossa, saadaan siedätettyä herra samalla myös siihen, että toisen hevosen läsnä ollessa voi keskittyä ihan siihen mitä ratsastaja pyytää eikä hörhöämiseen.

Tälläinen hyvin pikainen tsekkaus meidän viimeiseen viikkoon! Pahoitteluni, että tämä on nyt hyvin seikkaperäisesti rustailtu.

10.3 ilmestyvässä Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä on muuten juttu meistä (Hevostaitokeskus Hovista). Kuviin on päässyt myös Latte ja Tutti. :)

Viime torstaina oli mukava tehdä aamutallia, oli kaunis aamu. :)

Näyttelyesittämiskurssi

Nyt on kyllä kesää kohti kova into järjestää kaikkea tapahtumaa! Tulossa on kesällä isompi kesätapahtuma (match show, kaksintaisteluratsastus, muuta oheisohjelmaa...) ja mitä kaikkea tässä keksitäänkin!

Tähän alkuun kuitenkin näyttelyesittämiskurssia!

Paikka on siis Hevostaitokeskus Hovi, Vesilahti (Pirkanmaa)

HUOMHUOM!!!! Päivämäärä muuttui sunnuntaista lauantaiksi! TRS:llä on match show Tampereella sunnuntaina, joten täältä lauantaina hakemaan vinkkejä ja sunnuntaina tositoimiin... :)

Bono lähti ja uusia tuli

Bono lähti erittäin tyytyväisen omistajansa kanssa kotiin tänään. Ponin tänne tullessa sillä oli kävelty ja ravailtu ratsastaja selässä, mutta taluttajan kanssa ja kuukaudessa pääsimme työskentelemään kentällä itsenäisesti kaikissa askellajeissa. Bono kantoi itsensä paremmin, kulki peräänannossa käynnissä ja ravissa ja nosti laukat kumpaankin suuntaan ja nyt viimeisellä ratsastuskerralla alkoi laukastakin löytyä vaihteita ja pyöreyttä. Poni myös väisti kumpaankin suuntaan ja puolierot saatiin vähän tasattua - se oli tullessaan todella vino oikeaan kierrokseen ja nyt lähtiessä ero oli enää vain todella pieni.

Muutama päivä sitten tuli 8v pv-ruuna Java, joka on sekä ratsutuksessa että myyntivälityksessä saman aikaisesti. Varsin fiksun oloinen hevonen! Kiltti kuin mikä ja laumassa ystävällinen ja leikkisä. Java on hypännyt 90-100cm tasolla kisoissa ja treeneissä 110cm. Nyt se on hieman ruosteessa, mutta palataan hiljalleen työhön ja pian toivottavasti myös hyppäämään.

Tänään tuli toinen myyntivälityshevonen, tämä Jennille, mutta pääsee myös varmasti tänne blogiin esille sitten myöhemmin. Tämä tapaus on 140-150cm tasolla Belgiassa hypännyt iso ruuna, joka olisi esimerkiksi aivan loistava opetusmestari 120-130cm tasolle junnulle. Tästä lisää myöhemmin, nämä ruunat tulevat avoimesti myyntiin vasta myöhemmin.